Vapun jälkeen

Vappuaattoilta meni koirakoulussa. Kertaa ei oltu peruttu ja sehän sopi hyvin meille, kun ei tarvinnut yrittääkään järjestää mitään vappuohjelmaa sen enempää. Opettelun aiheina oli seuraamista ja vierellä kulkemista sekä erilaisten kiusausten vastustamista. Treenattiin siis paikallaan pysymistä: koirat laitettiin riviin odottamaan ja omistajat lähtivät kulkemaan pois. Tätähän ollaan harjoiteltu aiemminkin sekä kävellen että juosten. Tällä kerralla ohjaaja kuitenkin lisäsi edelleen panoksia: heitteli lelua, juoksenteli, meni kyykkyyn, taputteli käsiään ja iloisella äänellä kutsui koiria luokseen. Ja kyllä koeteltiin! Koirat vilkuilivat vuorotellen ohjaajaa ja omistajiaan, mutta hyvin kyllä pysyivät ruodussa. Kerran sitten kiusaus kasvoi kuitenkin liian suureksi Nokenkin kohdalla, ja muiden koirien mukana sekin juoksi häntä heiluen ohjaajan luokse. Oikein hyvä ja tarpeellinen harjoitus oli! Tätä odottamista ollaan nyt treenattu ulkonakin. Muuten on sujunut hyvin kotipihassakin, mutta siinä vaiheessa kun Tuukka meni laskemaan liukumäestä ja Noken olisi pitänyt jaksaa odottaa sen aikaa, koira ei kestänyt enää olla paikallaan vaan juoksi perässä. Ei tosin sentään liukumäkeen asti vaan vierelle. Oikein hyvin kuitenkin kaiken kaikkiaan sujuu odottaminen Nokelta.

Sitten taas kronologiseen järjestykseen: vappupäivänä käytiin Noken kanssa kavereita moikkaamassa Harjulla. Paikalla oli aurinkoisen sään ansiosta kovasti porukkaa piknikillä ja jonkinlainen musiikkilavakin oli pystytetty rinteeseen. Hienosti Noke käppäili vierellä eikä arastellut yhtään yleistä hälinää ja väenpaljoutta. Levollisesti vain kävi makuulle ja alkoi tyytyväisenä järsiä käpyä. Seurueessamme oli myös pariskunta, jonka suunnitelmissa on ottaa niinikään paimensukuinen lapinkoira. Ei kuulemma Noken tapaaminen auttanut yhtään pentukuumeeseen. Vappupäivän ohjelmassa oli myös pentutapaaminen, kun Noke pääsi remuamaan kahden serkkunsa kanssa. Oli kyllä aika kova meno taas ja koirat näyttivät kyllä pelkältä koiramassalta painiessaan toistensa kimpussa. Mukavaa kyllä kun on nyt toinenkin serkku löytynyt samasta kaupungista.

Eilen puolestaan laitettiin Nokelle punkkiliuos niskaan. Hyvin onnistui eikä koiralle tullut minkäänlaisia oireita aineesta. Lisäksi Noke tapasi sattumalta lapinkoiratytön, kun oltiin läheisessä pikkupuistossa käymässä. Tällä nartulla oli paraikaa juoksut meneillään ja Nokehan yritti leikkimisen ja molemminpuolisen haistelun jälkeen sitten ihan hypätä päälle. En sitten tiedä että joko se ihan tosiaan ymmärtää tyttökoirien päälle vai onko vasta se vaihe menossa, että kiinnostavat kyllä, mutta ei ole ihan varma, että miksi oikeastaan kiinnostavat. Muru-koirankin takapuolta on haistellut kieltämättä eri tavalla keskittyen kuin ennen. Joka tapauksessa laitetaan ylös, että tällainen vietti on nyt osoittanut heräämistään.

Kuvamateriaaliksi koostin tällaisen pienen pätkän Nokesta nauttimassa leluistaan vappupäivän aamuna. Sammakko-parka ei enää kurnuta eikä sillä ole tällä hetkellä kuin puolet raajoista paikoillaan. Ennen pääsiäistä kuitenkin vasta ostettiin, joten aika lyhyt osaa olla sammakkoeläimen elinkaari tässä taloudessa.