Terveisiä junasta! Päästiin Nokelaisen kanssa matkaan ja hyvin on sujunut tähän asti. Ensimmäisen junan lemmikkipaikat sijaitsivat vanhanmallisessa sinisessä vaunussa, ja kun itseänikin vähän arveluttaa ne rappuset, niin näin parhaaksi nostaa koiran kyytiin. Hyvä että huomasin ottaa laukuksi olalle heitettävän mallin, niin onnistuu tarvittaessa myös koiran nostaminen kätevästi. Lemmikkivaunu oli tällainen suljettu osasto, eli läpinäkyvien ovien takaa löytyi kymmenkunta paikkaa koirien ja kissojen sun muiden kanssa matkustaville. Oltiin käytännössä vaunun ainoat matkustajat.
Yhden pitkän tunnelin aikana Noke koki parhaimmaksi käydä penkin alla kääntymässä, mutta kyllä kaiken kaikkiaan hirmuisen reippaasti tämänkin uuden matkustustavan hyväksyi. Ei hätkähtänyt edes pikkutunneleiden aikana auki rämähtävästä ikkunaluukusta. Vartin matkan jälkeen kävi makaamaan jalkoihin ja tarkkaili siitä tapahtumia rennolta vaikuttaen.
Vaihto Tampereella onnistui hyvin. Nostin koiran junasta toiseen, kun vaunun ja laiturin väliin jäävä rakonen näytti vähän epäilyttävältä. Toisen junan lemmikkipaikat olivatkin aivan normipaikkoja, ja Noke makoili lähinnä käytävällä ja tukki näin aika paljon myös kulkuväylää. Mutta minkäs teet kun oli aika kapea paikka ja vähän jalkatilaa! Vaihdettiinkin sitten omalta paikalta vähän väljempään kohtaan vaunua, jossa Noke sitten meni maate kanssamatkustajan jalkojen päälle. Ihan hyväntuulisesti koiraan suhtauduttiin ja olipa vaunussa pari muutakin koiraa, jotka kokonsa puolesta matkustivat tosin penkillä. Vessassa käydessäni laitoin Noken kiinni tuoliin varmuuden vuoksi ja hyvin otti koira pienen yksinolonkin junassa. Aivan hyvä fiilis siis jäi tästä junahommasta, vaikka kuuma olikin. Palaan asiaan vielä myöhemmin päivän muista tapahtumista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti