Kerron vaikka ihan eilisestä päivästä. Eli aamulla odottelin että nuo rillipääporot heräävät ja tein odotellessa vähän venytyksiä ja kieriskelyjä lattialla. Ne on kiva tehdä aina sisällä maton päällä ja ehkä jonkun lelunkin päällä. Sitten lähdin Tuukan kanssa ulos ja sinne sain ottaa mukaan nallen, jolta aiemmin olin riipinyt pään irti ja nyppinyt täytteet sisältä. Sitä nallea olisi ollut hyvä esitellä jollekin kivalle tyttökoiralle, mutta ei harmi vaan tullut ketään koiraa vastaan. Leikin sillä sitten itsekseni asunnon ulkopuolella ja Elina tulikin parvekkeelta moikkaamaan, kun oltiin tosiaan ihan tuossa talon vieressä ja asunto on pohjakerroksessa. Kierrettiin sitten sisälle sen jälkeen, kun Tuukka ensin oli käynyt heittämässä nallen jostain syystä roskalaatikkoon. Minusta siinä olisi ollut vielä ihan mukavasti käyttöikää jäljellä, mutta näin päättivät. Sisällä sitten söin aamunapuja ja norkoilin vähän keittiössä, jos olisin saanut jotain ekstraa vielä lisäksi. En saanut niin menin sitten lepäilemään. Kohta kuitenkin leikittiin muilla leluilla kuin sillä nallella ja sen jälkeen taisin nukahtaa, kun ei ole aamusta oikein enempää muistikuvia.
Iltapäivällä lähdettiin sitten Elinan kanssa lenkille. Juoksin välillä ihan täysiä eteenpäin ja tanner vaan tömisi tassujen alla. Mukava ilmakin oli, kun aurinko paistoi eikä ollut yhtään kylmäkään. Leikin vähän kävyillä ja muistaakseni parilla kepilläkin ja Elina otti sitä videolle, katsokaa pätkä tuosta alta. Vähän menee nenään tuota pururadan purua siinä touhussa, mutta on se silti sen arvoista. Hyvä että nykyään ei kukaan enää toppuuttele leikkimisiä noilla luonnon omilla antimilla.
Tehtiin aika pitkä lenkki ja mentiin taas jotain ihan uusia polkuja. Kiva kun aina riittää uutta haisteltavaa. Kun oltiin jo menossa kotiin päin, niin tavattiin jonkunlainen pariskunta, jonka molemmat osapuolet ryystivät tölkistä jotain sihijuomaa. Jostain syystä kuulemma kaikki tuurijuopot ja pullonkerääjät tuntuvat olevan minusta aina erityisen kiinnostuneita. Nuokin kehuivat ja rapsuttelivat miten olen hieno koira ja kunnon koira. Ihan mukavia tyyppejä olivat ja toisaalta ymmärrän kyllä kaikenlaisia laitapuolenkulkijoita hyvin, kun itsekin tykkään kulkea tienvierustoja ja käydä välillä ojassakin haistelemassa. Keskellä tietä kun on usein asfalttia ja vaan aika harvoin siellä tapahtuu mitään mielenkiintoista. Kotimatkalla tehtiin Elinan kanssa vielä sellaista, että menin seuraamisesta eli liikkeestä suoraan maahan ja sitten aina sen jälkeen leikittiin jänisvinkulelulla tai itse asiassa sellaisen puolikkaalla. Oli tosi kivaa! Nähtiin myös toinen koira, joka jostain syystä meni minut nähdessään aivan maihin eikä suostunut liikkumaan ollenkaan. No leikin sitten sillä jäniksellä Elinan kanssa ja mentiin siitä toisesta koirasta sillä tavoin aika nopeasti ohi. Ehkä se toinen koirakin olisi tarvinnut jonkun jäniksen, mene ja tiedä. Kodin lähellä meitä vastaan juoksi vielä jonkinlainen pikkukoira, taisi olla sellainen pomeraniankoira. Minut nähdessään se alkoi haukkua ihan hirveän kovaa ja korkealta. Ei sellaista jaksanut kuunnella yhtään, niin leikin sitten ennemmin taas Elinan kanssa jäniksellä. Kotipihassa löydettiin vielä nallen jalka, jonka senkin Elina kävi pudottamassa roskiin. Kotiin kun tultiin niin väsytti aika kovasti. Otinkin siinä sitten ihan hyvät päiväunet.
Kun heräilin niin lähdettiin aika pian kävelemään keskustaan, jossa hypättiin linja-auton kyytiin. Tai minähän en siis hypännyt, vaan olin sylissä. Tuli kieltämättä hitusen ylikasvanut olo olla sylissä, mutta käyhän sekin. Ja olenhan minä tottunut siihen nosteluun, kun nuo rillipäät varmaan joka päivä ottavat syliin ja vähän puristelevat ja nuuskuttelevat. Ei siinä sylissä olemisessa usein sen kummemmasta ole kyse. Kun sitten noustiin bussista pois, niin tiesin heti mihin ollaan menossa. Nimittäin sinne koirakouluun! Ihan hirmuinen määrä oli tullut sinne matkalle uusia viestejä sitten viime viikon ja yritin haistella ja vastata niihin kaikkiin. Kun sitten mentiin sinne koirakouluun sisälle, niin otin kuitenkin ihan coolisti. Ei siellä voi olla miten vaan, kun siellä pitää keskittyä. Vain sillä tavoin saa kanaa ja jauhelihapannaripalasia. Meille kurssilaisille oli tehty sinne ihan kunnon rallytokorata. Siinä oli istumista, maahanmenoa, p-käännöksiä, suorakulmakäännöksiä, ympyröitä ja spiraali, jossa kierrettiin pieniä muovitörppösiä. Kaikki sujui oikein hyvin, mutta kesken kaiken tönäisin vahingossa yhtä muovitörppöä jalallani ja kun se kaatui, niin sepä olikin hetken aikaa ihan jännittävää! Sain sitten ihan kamalasti herkkuja siitä hyvästä, että pelkästään kuljin sen törppösen ohi, joten lopulta aika helposti tienatut herkkupalat oli siinäkin. Sain tosi paljon kehuja ja meni kyllä omastakin mielestä oikein mallikelpoisesti. Kunhan vaan nuo omistajat pysyisivät vielä paremmin perillä siitä, mitä minkäkin kyltin kohdalla pitää tehdä. Helppohan se on minun vaan seurata ja tehdä mitä käsketään ja syödä namusia.
Koirakoululta käveltiin kotiin ja oli kyllä siis ihan älyttömän mielenkiintoisia tyyppejä kulkenut edellä! Kuljinkin valo kaulapannassa vilkkuen ihan nenä maassa kotiin asti. Välillä toki jätin parit seuranhakuilmoitukset strategisesti valikoituihin paikkoihin. Kotona olinkin sitten aivan naatti. Syömisen jälkeen vedin lonkkaa ihan pitkältäni parissakin paikassa. Rillipäät katsoivat kai jotain elokuvaa. Aikani koisittua sitten venyttelin ja käytiin vielä Tuukan kanssa iltapissillä. Kun tultiin kotiin, niin Elina harjasi meikäläiseltäkin hampaat. Nenäpunkkilääkäri sanoi, että poskihampaan hammaskivilaikku lähtee ihan vaan harjaamalla pois, joten hampaita on nyt harjattu ahkerammin kuin yleensä. Eihän siinä, kyllähän se käy vaikka aika erikoiseltahan se maistuu se hammastahna. Sain vielä yöpalaksi jokailtaisen dentastixin, joka on kyllä maistuu aina niin hyvältä! Mitähän ne oikein laittavatkaan siihen tehtaalla. Nyt sitä ei edes tarvinnut kalastaa minkään älylelun tai kongin sisältä, joten sinänsä aika helposti metsästetty purutikku oli tällä kertaa. Sitten nuo rillipäät ottivatkin rillit pois päästä ja menivät nukkumaan, ja minä menin sitten kanssa sängyn ja seinän väliin jäävään pieneen rakoseen pitkälleni. Oikein oli hyvä päivä. Varmaan jäi jotain kertomattakin, mutta tässäpä oli eilinen pääpiirteissään. Tosi kiva kun luit!
Terkuin Noke
Onpa sulla ollut kiva päivä! Piristi itseänikin lukea tätä. ^_^
VastaaPoista