Laitetaanpas ihan tuoreeltaan eläinlääkärikuulumiset ylös! Eli Noken silmät ovat rähmineet läpikuultavaa vaaleaa rähmää nyt jokusen aikaa ja tänään sitten käytiin eläinlääkärille niitä näyttämässä. Silmät eivät punoittaneet eikä Noke niitä juurikaan käpälöinyt, joten ainoa epätietoisuutta aiheuttava oire oli tuo rähmiminen. Ei saatu tutulle eläinlääkäriasemalle aikaa, mutta hyvin löydettiin ja jaksettiin auringossa käppäillä ihan uuteenkin paikkaan.
Eläinlääkäri aloitti kokeilemalla pienillä testiliuskoilla, että kyynelnestettä on silmissä normaalisti. Pieni mittayksilöllinen ohuelta paperilta näyttävä liuska laitettiin silmään kärjestään ja annettiin liuskan imeä silmästä minuutin verran nestettä itseensä silmän ollessa kiinni. Aivan normaalin kosteat olivat silmät, joten kuivasilmäisyydestä ei tämän testin perusteella ollut Noken kohdalla kyse. Sitten silmien pinnat tarkistettiin laittamalla niihin myrkynvihreää väriainetta, joka olisi värjännyt mahdolliset säröt silmissä vihreäksi. Ihan ehjät olivat molemmat silmäpinnat. Sitten silmät huuhdottiin ja samalla katsottiin, että vihreää väriainetta tulee huuhtelunesteen mukana koiran nenästä. Tämä tarkoittaa, että kyynelkanavat ovat auki ja pelaavat normaalisti. Molemmista sieraimista tulikin sitten vihreää ulos, joten ei olleet kanavat tukossa. Tässä vaiheessa Noke nuolaisi nenäänsä ja mupelsi sen jälkeen vähän aikaa hämmentyneenä suutaan. Taisi olla jotain erikoista makuakin siinä värinesteessä. Sitten laitettiinkin seuraavaa toimenpidettä varten silmään puudutusainetta, jonka annettiin vaikuttaa muutama tovi.
Puudutusaineen alettua vaikuttaa eläinlääkäri teki saman pinsetillä vilkkuluomen alle katsomisen kuin viime kerrallakin ja totesi luomen alla olevan jonkin verran punoitusta ja rakkuloita. Tällaiset rakkulat ovat kuulemma nuorelle koiralle hyvin tyypillisiä ja aiheuttavat silmän ärtymistä ja rähmimistä. Saatiin mukaan kortisonia sisältävä silmätippa, jota laitetaan nyt aluksi kuusi kertaa päivässä silmiin ja jatkossa rähmimisen vähentyessä sitten vähemmän parin viikon ajan. Hienosti Noke antoi tutkia itseään ja istui hoitopöydällä ihan hyväntuulisena vaan paikallaan. Ensimmäiset tipat on jo pudotettu silmiin ja sekin sujuu aivan mainiosti yhdeltä ihmiseltä. Kiltti koira!
Kotimatkalla käytiin vielä entistä työpaikkaa moikkaamassa ja Noke jäi konttorille hetkeksi päivähoitoon käydessäni pikaisesti asioilla. Tämän jälkeen käytiin katsomassa olisiko lemmikkieläinliikkeessä uutta kumikanaa edellisen syödyksi tulleen tilalle, mutta eipä löytynyt hyllystä kumisia kanoja lainkaan. Jonkun pienen saparopätkän tai vastaavan Noke taisi kuitenkin rouskutuksesta päätellen löytää ja syödä avoinna olevasta myyntilaarista.
Ettäpä tällainen ote Nokelaisen elämästä tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti