Nokelainen lopetti jo maanantaina oikean silmänsä siristelyn ja silmä on vaikuttanut nyt jo pitkään aivan normaalilta. Itse epäilen, että siellä oli joku pieni roska kuitenkin tai sitten vaikka nokkonen olisi pistänyt johonkin silmäluomeen ja aiheuttanut siristelyn ja aristelun. Tiputellaan nyt tuo antibioottikuuri loppuun ja seurataan alkaako joskus vielä uudestaan siristellä.
Tätä ja muita eilisiä uimakuvia olen jakanut joka tuutista,
mutta laitetaan nyt kerta kiellon päälle tännekin!
Sitten ihan hauska juttu Nokesta ja siileistä. Taannoin Kuopiossa ollessamme Noke alkoi haukkua ja tuhahdella mökin rajalla olevan metsikön ja viinimarjapuskien suuntaan. Ei mennyt lähemmäksi vaan haukahteli vaan kuin ilmoittaakseen, että jotain siellä nyt on epäilyttävää. Käytiin sitten katsomassa ja siilihän se siellä käppäili! Ei uskaltanut Noke kovin läheltä siiliin tutustua, vaikka yritettiin näyttää, että ei siinä ole ollenkaan mitään pelottavaa. Eilen käytiin pimeän aikaan iltalenkillä, ja Noke jäi haistelemaan tapansa mukaan nurmikkoa tienristeyksessä. Yhtäkkiä koira hyppäsi pari kolme metriä taaksepäin ja jäi tuijottamaan heinien sekaan. Ihmeteltiin taas, että mikähän siellä nyt oli niin jännittävää. No siilihän se oli sielläkin myöskin iltakävelyllä! Käveltiin muutaman kerran paikan ohi ja siili kiinnosti kovasti, mutta ei vaan Noke uskaltanut kovin läheltä käydä katsomassa. Tällä kertaa oli aivan hiljaa kuitenkin. Ensimmäisen kerranhan Noke törmäsi siiliin nähdessään sellaisen yliopiston kirjaston kulmalla keväällä ja silloin oli aika lailla samanlainen rituaali siilin suhteen: ensin hiivitään lähelle ja sitten suurieleisesti säpsähdetään kauemmaksi. Onhan ne nyt aika erikoisia elukoita piikkeineen kaikkineen. Tällaisen haasteen otan nyt itselleni, että pitää saada vielä joskus kuva Nokesta ja siilistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti